TULEVAISUUDENKESTÄVÄN
MEDIAN TYÖKALUT
Media 2030
Tälle sivustolle on koottu Medialiiton Media 2030 -tulevaisuusselvityshankkeen materiaalit. Hankkeen tavoitteena on suomalaisen media-alan kasvunäkymien avaaminen sekä selviytymisen ja muutoksen tukeminen.
Materiaali koostuu toimialan taustaraporteista, työkaluista, haastatteluista sekä tulevaisuuden skenaarioista. Hankkeen eri vaiheiden kuvaus ja työkalut toivottavasti auttavat eri tilanteissa olevia media-alan ja graafisen teollisuuden yrityksiä niiden strategiatyössä.
Kuten koko elinkeinoelämään, vaikutti keväällä 2020 koronapandemia myös media-alan toimintaan. Tämän pohjalta lähdimme kartoittamaan vuoden 2020 lopussa tutkimuksia ja raportteja pandemian vaikutuksesta media-alalle ja siitä, mitä media-ala voi tulevaisuudelta odottaa ja miten siihen voidaan varautua. Mediayritysten työskentelyn tueksi löydetyt raportit löytyvät tämän sivun lopusta.
Mikä Media 2030?
Medialiitto tilasi keväällä 2018 media-alan tulevaisuusselvityshankkeen media-alan yritysten strategiatyön tukemiseksi. Hankkeen tulokset ovat tällä sivustolla. Työhön osallistui eri tavoilla noin 100 henkeä toimialalta.
Työn toteutti MindMill Network Oy.
Sivustoa on päivitetty vuonna 2020 uusilla raporteilla, tilastoilla ja koosteella koronapandemian vaikutuksista toimialaan.
Miten auttaa strategiatyössä yrityksiä, jotka toimivat median eri aloilla? Mikä yhdistää yrityksiä, kun haasteet uutismediassa, aikakausmediassa, televisiossa, radiomediassa, kirjankustantamisessa ja graafisessa teollisuudessa ovat niin erilaisia?
Vastaus on yksinkertainen: median kaikki alat ovat jatkuvan murroksen tilassa, disruptiossa, jossa liiketoiminnan perusteet, ansainta ja suhde yleisöön on määriteltävä uudelleen.
Jokaisen yrityksen tilanne on ainutlaatuinen. Yrityksen on itse löydettävä vastauksensa omista lähtökohdistaan. Medialiiton johdolla toteutetussa Media 2030 -hankkeessa, toimialan strategiatyössä, pyritään avaamaan niitä kysymyksiä, joihin vastaaminen on osa jokaista strategiaa, muutokseen reagoimista ja tulevaisuuteen valmistautumista.
Hankkeessa on painotettu kykyä tunnistaa muutosdraiverit ja niiden vaikutus liiketoimintaan lyhyellä ja pitkällä tähtäyksellä.
Toinen tärkeä elementti on kyky asemoida liiketoiminnan suhde yleisöön uudelleen, ja sitä kautta tehdä sisältöjä ja palveluja koskevia ratkaisuja.
Kolmas osa on tehdä valintoja ansainnan lähteistä: mitä kehitetään ja mihin panostetaan, kun perinteiset tulonlähteet muuttuvat tai hiipuvat.
Neljäs elementti on toteutuksen jäsentäminen. Toimeenpanoon on kiinnitetty sisältöstrategian rinnalla tässä työssä poikkeuksellisen paljon huomiota, sillä vain teot ratkaisevat. Suunnittelun asteelle jäävä strategia voi olla mediayritykselle kohtalokas.
Medialiitto on halunnut suunnata Media 2030 -hankkeen ennen kaikkea pienille ja keskisuurille mediayrityksille. Niille, joilla on vain niukasti, jos ollenkaan resursseja tehdä kattavaa tausta-analyysiä tulevaisuuteen valmistautumista varten. Tarvitaan apua sen ymmärtämisessä, miten disruptio-vaiheen strategiatyö eroaa perinteisen liiketoiminnan strategisesta ajattelusta.
Sivustolla esiteltävä Media 2030 -hanke, strategiatyö, syntyi 20 taustahaastattelun, kahden laajan taustaraportin, kolmen workshopin ja yhden osallistavan joukkotyöpajan tuloksena. Työn toteutuksesta vastasi Mindmill Network Oy:n toimitusjohtaja Marjaana Toiminen.
Lisätietoja
Noora Alanne
Johtaja, Uusi kasvu
Strategiatyö
Tulevaisuuden ennakointi, liiketoiminnan kasvun kannalta tärkeiden kysymysten määrittely ja toimeenpanon edellytykset ovat strategisen työn ytimessä. Strategiatyö-presentaatiosta löytyvät nämä kaikki. Se kiteyttää prosessin vaiheet, tärkeimmät strategiatyön aihelueet sekä kuvaa alan muutosdraiverit. Lyhyempi versio presentaatiosta on Executive summary -tiedostossa. Median nykytila -raportti on laaja analyysi kotimaisen medialiiketoiminnan tilasta vuonna 2018.
Työkalut
Näitä työkaluja voi käyttää strategiatyön tukena. Strategiatyökalu on kuvaus prosessista, jonka tuloksena strategia syntyy. Skenaario on liiketoiminnan muutoksen analyysin työkalu. Siinä tarkastellaan alaa muuttavien ilmiöiden vaikuttavuutta ja nopeutta nelikentän ja kysymyspatterin avulla. Thinkathon-työkalut ovat tehtävä-kanvaksia, joita voi käyttää osallistavaan strategiseen pohdintaan.
Pandemia
Yksi näkyvimpiä koronapandemian vaikutuksia Suomen media-alalle oli mainostulojen lasku. Huhti-kesäkuussa mediamainonnan määrä verrattuna edelliseen vuoteen laski yli 30 prosenttia. Samanlaista kehitystä on ollut havaittavissa myös kansainvälisesti. Keskimääräisesti Euroopassa mainostulot laskivat arvion mukaan 9 prosenttia. Suomessa mainostulojen lasku näkyi talousvaikeuksina ja esimerkiksi media-alan työttömyyden kasvussa.
Lisääntynyt kotonaolo on vaikuttanut kuluttajien mediankäyttöön. Kuluttajien siirtyminen digitaalisiin tuotteisiin on ollut käynnissä oleva kehitys, joka on tapahtunut koronan myötä nopeammin kuin on ajateltu. Koronapandemian sanotaankin tuoneen tulevaisuuden kuluttajakäyttäytymisen nykyhetkeen, ja kuluttajat haluavat enenevissä määrin määrätä itse omasta mediamaisemastaan.
Suomalaisten mediapäivä kasvoi keväällä 1,5 tuntia. Erityisesti tämä näkyi lisääntyneenä television katseluna sekä sanoma-, iltapäivä- ja ilmaisjakelulehtien lukemisena. Kansainvälisissä tutkimuksissa kotonaolon on havaittu vaikuttaneen erilaisten mediapalvelujen tilauksiin: yhdysvaltalaiset kuluttajat ovat sekä peruneet että tilanneet palveluita pandemian ja rajoitusten alettua. Niin ikään Suomessa moni mediatalo on kertonut digitilaustensa nousseen jopa 20 prosenttia.
Medialla on ollut tärkeä rooli tiedon välittämisessä koronasta. Pandemia on nostattanut kuluttajissa uutisnälän: kansainvälisesti kaksi kolmasosaa kuluttajista on seurannut uutisointia enemmän pandemian takia. Erityisesti tv-uutiset ja verkkouutiset ovat täyttäneet tiedon tarvetta. Samalla osa kuluttajista kertoo olevansa halukkaampia maksamaan uutispalveluista pandemiakokemusten myötä.
Koronapandemia ja siitä liikkuvat valheelliset tiedot ovat koetelleet kansalaisten luottamusta. Luottamus tv-uutisia kohtaan on lisääntynyt, kun taas sosiaalisessa mediassa liikkuviin tietoihin luotetaan vähemmän. Euroopan maista Suomessa on luotettu pandemian aikana journalisteihin eniten muihin maihin verrattuna.
Pandemia on tarjonnut mahdollisuuden tarkastella yritystoimintaa ja miettiä sen tulevaisuutta sekä uusia mahdollisuuksia. Lisääntynyt kotonaolo sekä erityisesti etätyö näyttäytyvät muutoksina, jotka saattavat olla pysyviä. Uutisten ja tiedon arvo kuluttajille on merkittävä, ja sitä mediayritysten tulisikin korostaa toiminnassaan. Digitaalinen jakelu ei ole enää vain vaihtoehto, vaan se on edellytys – yritysten tulisikin kehittää digitaalisten palveluiden puoltaan.
